Herala Heidi

”Nuoresta tytöstä lähtien olen hakenut voimauttavia sanoja esim. Kahil Gibaranilta, työväen lauluista, Aleksis Kiven tunteita nostattavista säkeistä.

En kuitenkaan käyttäisi itsestäni määritelmää runotyttö, sillä sen tittelin suon ahkerimmille runouden lukijoille.

Ensimmäinen konkreettinen kosketus runouteen oli Teatterikorkeakoulussa n. 1982 tehtyäni esityksen nimeltä En ole Maaria yhdessä rakkaan ja loistavan pedagogin Malla Kuuranteen opastuksella.

Malla pyysi valitsemaan 3-4 runoilijaa, jotka voisivat sopia kokonaisuuteemme. Tulin valinneeksi Marja-Liisa Vartion, Märta Tikkasen ja Paavo Haavikon. Minulla ei ollut aavistustakaan, että liitin tietämättäni aviopari Vartion ja Haavikon yhteen ja ”analyysi” oli jotain ”nää natsaa jotenkin hyvin yhteen”. Kajaanin runoviikolla 2016 sai ensi-esityksen Peilinpitelijä pohjautuen Marja-Liisa Vartion runouteen.

Runo ja runouden esittäminen on kiehtovaa ja itselleni haastavinta on saada runo kuulostamaan ihmisen puheelta.”

…ja lapsi tietää: ei putoa alas katto maailman, ei maailman reunat päälle kaadu, kun pitelevät niitä oksat pihapuun.

(katkelma Vartion runosta Lapsen uni).