Kuva: Henni Hyvärinen

maija.paunio[at]luukku.com
050 336 7965

Paunio Maija

Maija Paunion syvempi kiinnostus runouteen syntyi oikeastaan varsin myöhään hänen näyttelijäntyön opintojensa aikana Englannissa (Rose Bruford College of Speech and Drama). Shakespearen runomittaan perehtyminen ja toisaalta kaipuu suomen kieleen toivat runot tärkeäksi osaksi elämää.

Suomeen palattuaan Maija oli mukana Ylen radioteatterin runoteoksissa Sielun veli, Sirkka Turkka sekä Halun Ikoni, Eira Stenberg. Ritva Ahonen, joka oli toinen Halun ikoni -kuunnelman näyttelijöistä ohjasi Maijan ensimmäisen runoillan Unissakävijä. Unissakävijän runoilijoita olivat Lorca, Aale Tynni, Eeva-Liisa Manner, Annukka Peura, Helena Sinervo ja Konstantinos Kavafis.

Seuraavina vuosina Maija keikkaili tiuhaan yhdessä Martti Mäkelän kanssa erilaisissa kokoonpanoissa mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa, kuten esimerkiksi Tanssiva Karhu -tilaisuudessa, jossa he esittivät runoja Pessoalta ja Harri Nordellilta. Martti Mäkelä ohjasi runoesityksen Jyrki Kiiskisen Tuulilasi ja Jumala -kokoelman pohjalta. Esitys sai ensi-iltansa Kajaanin runoviikoilla ja samana kesänä Maija oli raadin jäsenenä valitsemassa vuoden nuorta lausujaa.

Myöhempiä runoesityksiä ovat olleet mm. Ajan narri ja ruususuu, Shakespearen rakastetuimpien monologien ja sonettien kooste, yhdessä tenorin ja kitaristin kanssa, Kaikki on Hukassa -runoesitys, joka koostui Sirkka Turkan, Ilpo Tiihosen, Aino Kallaksen, Risto Ahdin (löyhästi) susi aiheisista runoista. Sylvia Plathin tuotantoa Maija esitti Leidi Lasarus -esityksessä. Viimeaikaisia esiintymisiä ovat olleet Kutsuvat sitä todellisuudeksi, Tämänpäiväiset runot -tapahtuma, Säie -ryhmän Ilta tuo mukanaan kaiken sekä Suomen Lausujain Liiton juhlavuoden esitys Eläkoon runo!

Maija on opettanut runonlausuntaa Paltamon kurssilla sekä on ilokseen saanut ohjata Tapiolan Lausujien ryhmää 2023 -2024. Tämä rakas opetustyö jatkuu yhä.

”Jokainen ihminen on puoliavoin ovi,
joka vie huoneeseen, joka kuuluu kaikille.

Allamme ääretön maa.
Vesi loistaa puitten välistä.
Järvi on ikkuna maahan.

– ote Tomas Tranströmerin runosta Keskeneräinen taivas, suom. Caj Westerberg