Runotaidetta teemalla Kirsi Kunnas, syntymästä 100 vuotta. Lavalla näyttelijä lausuja Miia Nuutila ja puolisonsa Antti Paavilainen, runoilija Leena Sainio, näyttelijälaulaja Lotta Aakko sekä Lempäälän Runo ja Sanataide ry:n oma lausuntaryhmä: lausuntataiteilijat Jorma Nuotio, Eeva Petäkoski, Tuula Petäkoski-Hult ja Anne Perttala, mukana myös Pilvi Kuitu, Outi Nieminen, Sini Puusti.
Esityksen ensimmäinen osio koostuu Kemijärveltä kerätyistä kansanrunoista ja Kantelettaren runoista.
Väliajan jälkeen kuullaan tulkintoja modernimmasta runoudesta.
Runopuu vie kuulijat suomalaisuuden juurille ja sen moniulotteisille oksille.
Esityksen on koonnut ja ohjannut lausuntaiteilija Tiinaliisa Multamäki.
Runonlausuntaa ja haitarimusiikkia -esitys on sanan, sävelen ja liikkeen yhdistävä näyttämöteos, joka tarkastelee ikiaikaisia elämän teemoja: elämää, kuolemaa ja rakkautta.
Eino Leinon, Saima Harmajan, Aleksis Kiven ja Uuno Kailaan runot muistuttavat meitä siitä, keitä me olemme ja mistä me tulemme.
Ja mikä on matkamme määrä?
Näyttämöllä Matti Ristinen, Johanna Juhola ja Sari Haapamäki.
Kevään 2024 aikana esitys vierailee seurantaloissa 32 paikkakunnalla. Kiertue päättyy Kajaanin Runoviikolle 6.7.2024.
Anneli Mahlamäki ja Kari Suhonen
KULTAPARI on kansallisesti palkittujen lausujien lämminhenkinen kurkistus suomalaiseen sielunmaisemaan ja kunnianosoitus suomalaiselle sanataiteelle. Esitys kuljettaa yleisöä runojen ja musiikin siivin parisuhteen elinkaaren poluilla ja koivikoissa. Puhkeavien ja lakastuvien lehtien mosaiikissa havisevat niin ilot, surut, rakkaudet kuin pettymyksetkin.
Minä kirjoitan, minä kirjoitan – monologi Helvi Hämäläisen elämästä on monikerroksinen monologi, jossa esiintyjän Hillevin elämän tapahtumat kietoutuvat Helvin elämän kiihkeisiin tunnelmiin tuoden näyttämölle voimakkaita tunnelmia 1930-luvulta tähän päivään.
Kilpeläinen tulkitsee esityksessä Hämäläisen proosa-ja runotuotantoa ja lavalla nähdään myös Helvin aikalaisia - Saima Harmaja, Katri Vala ja Olavi Paavolainen.
Runonlausuntaa ja haitarimusiikkia -esitys on sanan, sävelen ja liikkeen yhdistävä näyttämöteos, joka tarkastelee ikiaikaisia elämän teemoja: elämää, kuolemaa ja rakkautta. Eino Leinon, Saima Harmajan, Aleksis Kiven ja Uuno Kailaan runot muistuttavat meitä siitä, keitä me olemme ja mistä me tulemme. Ja mikä on matkamme määrä? Näyttämöllä Matti Ristinen, Johanna Juhola ja Sari Haapamäki. Kevään 2024 aikana esitys vierailee seurantaloissa 32 paikkakunnalla. Kiertue päättyy Kajaanin Runoviikolle 6.7.2024.
Kajaanin Runoviikon tilausteoksen ennakkoesitys
”Ilman miehen yhteyttä” on hauska ja kepeä esitys länsimaisen ajattelumme perusteista ja kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta laajennettuna koskemaan kaikkea elämää. Evankeliumista ja evoluutiosta siis. Esityksen vanhin aines on keskiaikainen Luojan virsi, suomalainen metsäevankeliumi, jonka Arhippa Perttunen lauloi Elias Lönnrotille. Matias Salamniuksen ”Ilolaulu Jesuxesta” vuodelta 1690 nostaa jännityksen kattoon, ja finaalissa kuullaan Eeva Kilven ajatuksia kasveista ja eläimistä, jotka ovat kipeästi Vapahtajan tarpeessa.
Esityksen avaa Jacob Judénin hymni suomalaisesta identiteetistä vuodelta 1810.
Lipunmyynti vain paikan päällä.
Runonlausuntaa ja haitarimusiikkia -esitys on sanan, sävelen ja liikkeen yhdistävä näyttämöteos, joka tarkastelee ikiaikaisia elämän teemoja: elämää, kuolemaa ja rakkautta.
Eino Leinon, Saima Harmajan, Aleksis Kiven ja Uuno Kailaan runot muistuttavat meitä siitä, keitä me olemme ja mistä me tulemme.
Ja mikä on matkamme määrä?
Näyttämöllä Matti Ristinen, Johanna Juhola ja Sari Haapamäki.
Kevään 2024 aikana esitys vierailee seurantaloissa 32 paikkakunnalla. Kiertue päättyy Kajaanin Runoviikolle 6.7.2024.
Kesäkuussa: 15.06. klo 19 Virtain Työväentalo, Virrat, 16.06. klo 16 Luhalahden Nuorisoseurantalo, Ikaalinen, 28.06. klo 18 Artjärven Maamiesseurantalo, Artjärvi, 29.06. klo 18 Kylätalo Työppäri, Rautalampi
Kajaanin Runoviikon tilausteoksen ENSI-ILTA
”Ilman miehen yhteyttä” on hauska ja kepeä esitys länsimaisen ajattelumme perusteista ja kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta laajennettuna koskemaan kaikkea elämää. Evankeliumista ja evoluutiosta siis. Esityksen vanhin aines on keskiaikainen Luojan virsi, suomalainen metsäevankeliumi, jonka Arhippa Perttunen lauloi Elias Lönnrotille. Matias Salamniuksen ”Ilolaulu Jesuxesta” vuodelta 1690 nostaa jännityksen kattoon, ja finaalissa kuullaan Eeva Kilven ajatuksia kasveista ja eläimistä, jotka ovat kipeästi Vapahtajan tarpeessa.
Esityksen avaa Jacob Judénin hymni suomalaisesta identiteetistä vuodelta 1810.
Runonlausuntaa ja haitarimusiikkia -esitys on sanan, sävelen ja liikkeen yhdistävä näyttämöteos, joka tarkastelee ikiaikaisia elämän teemoja: elämää, kuolemaa ja rakkautta. Eino Leinon, Saima Harmajan, Aleksis Kiven ja Uuno Kailaan runot muistuttavat meitä siitä, keitä me olemme ja mistä me tulemme.
Ja mikä on matkamme määrä? Näyttämöllä Matti Ristinen, Johanna Juhola ja Sari Haapamäki.
Heinäkuussa:
03.07. klo 18 Arpelan nuorisoseurantalo, Tornio, 04.07. klo 18 Pölkky-teatteri, Taivalkoski Päätaloviikko, 05.07. klo 18 Siuruan Työväentalo, Pudasjärvi ja 06.07. klo 19 Kajaanin Runoviikko.
